Suunnistustaito on retkeilijän olennaisimpia taitoja. Kun osaat lukea karttaa ja käyttää kompassia, kulkemisvarmuus maastossa vahvistuu ja eksymisen todennäköisyys pienenee. Kuka tahansa oppii suunnistamaan – eikä siihen tarvita edes suuntavaistoa!
Kokosin tähän artikkeliin muutamia vinkkejä, miten suunnistusta kannattaa alkaa harjoittelemaan.
1. Kertaa karttamerkit
Kartanlukutaito on olennaisin asia suunnistuksessa. Kartanlukua helpottaa, kun tunnistaa karttamerkit. Ne kertovat, miten erilaiset maaston piirteet on merkitty kartalle. Karttamerkit kertovat esimerkiksi maaston muodoista ja korkeuseroista, onko maasto metsää vai esimerkiksi peltoa tai suota, tai millaisia vesistöjä kuten puroja tai järviä alueella on. Karttamerkkien avulla voidaan tunnistaa myös rakennetun ympäristön piirteitä kuten rakennuksia, teitä, torneja tai aitoja.
Kertaa yleisimmät karttamerkit vaikkapa Suunnistusliiton tai Maanmittauslaitoksen sivuilta. Suunnistuskartan ja peruskartan (maastokartan) merkinnöissä on pieniä eroja, ja suunnistuskartta on yksityiskohtaisempi, mutta pääosin merkinnät ovat samanlaisia.
2. Hanki sopiva kartta
Suunnistaminen on hankalaa ilman karttaa. Mutta onneksi meillä on jokaisella jonkinlaisia retkeilyyn sopivia karttoja ulottuvillamme! Voit hankkia valmiin painetun kartan, tulostaa kartan netistä, tai käyttää mobiilikarttaa.
Painettuja karttoja ovat esimerkiksi ulkoilukartat, joita valmistavat muun muassa Karttakeskus ja Calazo. Karttoja saa tilata valmistajien verkkokaupoista tai ostaa esimerkiksi retkeilyliikkeistä tai luontokeskusten asiakaspalvelupisteistä.
Netissä voi tutkia maastokarttaa haluamaltaan alueelta esimerkiksi Metsähallituksen ylläpitämällä Retkikartta.fi -sivustolla. Sieltä voi myös tulostaa kartan omaan käyttöön. Myös Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelusta voi tulostaa tai tilata karttoja, pientä maksua vastaan.
Mobiilikartat ovat nykyaikaa! Erilaisia mobiilikarttasovelluksia on pilvin pimein, itse olen saanut käyttööni Karttaselain-sovelluksen maksullisen version. Olen testannut myös esimerkiksi Maastokartat, LocusMaps ja OsmAnd -sovelluksia. Eri sovelluksissa on jonkin verran eroja esimerkiksi karttanäkymässä ja kartalla näkyvissä kohteissa sekä muissa ominaisuuksissa. Yleensä sovelluksista on olemassa ilmaisversio sekä monipuolisempi maksullinen versio.
Mobiilikartan kanssa on helppo lähteä vaikkapa lähimetsään tutkimaan maastoa, yleensä ilmaisversiot sovelluksista toimivat hyvin kunhan olet kännykkäverkon ulottuvilla. Kannattaa tutustua ja vertailla eri sovelluksia ja niiden ominaisuuksia.
Lisäksi on olemassa tietysti suunnistuskarttoja, joita käytetään muun muassa kuntosuunnistustapahtumissa tai kiintorasteilla. Suunnistuskartat ovat yksityiskohtaisia ja niillä suunnistaminen ja oman sijainnin määrittäminen on tarkempaa. Suunnistuskarttoja on yleensä saatavilla paikoista, joissa järjestetään suunnistustapahtumia.
3. Vertaa karttaa ja maastoa
Suunnistamisessa olennaista on pystyä määrittämään oma sijainti kartalla, ja tämä onnistuu karttaa ja maastoa vertaamalla. Helpointa on aloittaa kartan tutkailu tutussa ympäristössä: miltä lähimetsän polut näyttävät kartalla, entä läheinen kukkula, naapurin pelto tai pellon reunalla virtaava oja? Miltä oma asuinalue näyttää, millaisia rakennuksia tai katuja tunnistat kartalta?
Vaikka olen jo melko kokenut suunnistaja, teen tällaista kartan ja maaston vertailua säännöllisesti aivan tutuillakin reiteillä. Niin oppii tunnistamaan erilaisia kohteita ja niiden varianssia.
Esimerkiksi suoalueita voidaan merkitä karttaan muutamalla eri tavalla: kulkukelpoisina tai ylipääsemättöminä, puustoisina tai avosoina. Kuitenkin tosiasiassa eri suotyyppejä voidaan tunnistaa Suomessa jopa kymmeniä erilaisia, mikä tarkoittaa, että kartalla suoksi merkityt alueet voivat käytännössä näyttää melko erilaisilta paikasta riippuen. Kulkemalla ja paikkoja tutkimalla oppii tunnistamaan erilaisia maaston piirteitä ja niitä vastaavia karttamerkkejä monipuolisesti.
4. Tee reittisuunnitelma
Kun lähdet retkelle, mieti etukäteen minne olet menossa. Kun olen kysynyt ihmisiltä, miksi he ovat eksyneet, niin joskus vastaus on että ”me vaan lähdettiin kävelemään ja sitten jossain vaiheessa huomattiin ettei tiedetä missä ollaan”. Tällaisen tilanteen välttää parhaiten, kun keskittyy hieman siihen, mihin on ylipäänsä matkalla!
Hahmottele reitti kartalta: mitä polkua pitkin lähdet kulkemaan, missä kohtaa käännyt toiselle polulle, mitä maamerkkejä matkalla tulee vastaan joista tunnistat että olet menossa oikeaan suuntaan. Mistä tiedät että olet perillä kohteessa?
Kannattaa koittaa laskea myös reitin pituutta ja arvioida, kauanko siihen menee aikaa. Pituuden laskemisessa auttaa kun tietää kartan mittakaavan, eli kuinka pitkää matkaa senttimetri kartalla vastaa luonnossa. Se on yleensä merkitty karttaan valmiiksi.
5. Pysy kartalla!
Tosiasiassahan suunnistaja on vähän väliä hieman hukassa. Se on ihan normaalia, koska tietenkään kartta ei ole niin yksityiskohtainen että oman sijainnin määrittäminen metrilleen olisi mahdollista (paitsi jos olet juuri suunnistusrastilla). Ajoittaista epävarmuutta omasta sijainnista oppii kyllä sietämään, kun harjoittelee. Mutta voi metsään eksyä ihan oikeastikin.
Miksi metsään sitten eksytään? Yleensä se johtuu siitä, ettei tiedetä riittävällä tarkkuudella omaa olinpaikkaa. Ei tiedetä mistä ollaan tulossa, kuinka pitkälle ollaan kuljettu, mitä maamerkkejä viimeksi ohitettiin ja mitä kohti ollaan menossa. Kun kartan seuraaminen unohtuu, ollaan pian ongelmissa.
Avain eksymisen välttämiseen on siis seurata karttaa jatkuvasti ja tunnistaa maaston kohteita, joiden ohi kuljetaan.
Jos silti eksyt, niin istu alas ja mieti rauhassa:
- näetkö ympärillä jotain tunnistettavia maastonmerkkejä, jotka löydät myös kartasta?
- milloin viimeksi tiesit missä olet, voitko palata sinne?
- löydätkö kartalta jonkin erottuvan maaston piirteen kuten tien, sähkölinjan, joen tms. jota kohti voisit lähteä kulkemaan, niin että varmasti päädyt sen varteen ja sitä kautta pääset takaisin kartalle?
Kompassin olemassaolosta on tietysti hyötyä eksymistilanteessa. Kompassin neula näyttää aina pohjoiseen, ja sen avulla pystyt määrittämään ilmansuunnat ja haluamasi kulkusuunnan. Kompassi kaulassa ei suuntavaistoakaan tarvita! Kompassin käytöstä kerron lisää seuraavassa postauksessa.